tiistai 29. heinäkuuta 2014

Hassu sormustinkukka

Yksi itäneistä rohtosormustinkukistani on kasvanut kaksimetriseksi hujopiksi, rinnalla on muutama pienempi yksilö. Yksi näistä miniatyyreistä on tehnyt todella lyhyen varren, n. 30 cm, mutta kukka (1 kpl) on sitäkin isompi. Kukan halkaisija on n. 5 cm.

Onneksi sain tämän eilen illalla kuvattua ennen sateita. Tänä aamuna kävin tarkistamassa sateen tuhot ja kovin oli osumaa ottanut tämäkin yksilö:

hieman on surullisemman näköinen kukkanen. Mutta pystyssä sentään, isosiskonsa on taipunut (vaan ei katkennut) ja joutunut laskeutumaan korkeuksistaan alemmas.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Odotusta...

...on monenlaista, tämä odotus on kestänyt kolme vuotta ja jatkuu vielä hetkisen. Rohtosormustinkukan tavoin olen uskollisesti, vuodesta toiseen kylvänyt salkoruusuja ja viimeiset kaksi kesää seurannut lehtiruusukkeiden kehittymistä. Ja vain lehtiruusukkeiden. Mutta tänä kesänä on lupausta kukinnastakin olemassa. Odotan mielenkiinnolla millaista väriä tuosta on luvassa.


Viime kesänä kasvattamani salkoruusun taimet laitoin paremman kukkapenkin puutteessa kasvihuoneeseen toiseen kasvualtaaseen talvehtimaan, mutta sitä ne eivät kestäneet, vaikka koitinkin taimia suojata talven varalle.

Pelikentän laidalla myös syyshortensiat ovat ilmeisesti alkaneet viihtyä pari vuotta eloaan ihmeteltyään siinä (neljästä taimesta yhden olen menettänyt). Tälle syksylle on odotettavissa runsasta kukintaa tuollakin laidalla.


sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Kesäkukkia portaalla

Porrasprojekti eteni hienosti käyttöasteelle asti, viimeistelyt vielä puuttuvat eikä niillä pidetä kiirettä näillä helteillä, portaat kun ovat suorassa auringonpaisteessa. Mutta kukkiahan porrastasanteella voi hyvinkin pitää vaikka kaide vielä puuttukin.


Pelargoniat ovat olleet joka vuosi portaalla samoin rautayritti on tullut tutuksi jo useampana vuonna. Tänä kesänä sain liuskalaventelin kasvamaan ja onnistuin kukittamaan  myös itse kylvettyjä valkoisia pelargonioita.


Nämä riippapelargoniat ja verbenat ovat Helsingin messuilta ostettuja pistokastaimia samoin kuin alla olevat.


Ja kerrankin olen itse onnistunut näiden kasvien kanssa! Pelargonian aion yrittää talvettaa ja noin hyvässä kasvussa olevan yksilön kanssa se voi jopa onnistua.


perjantai 25. heinäkuuta 2014

Meidän piha on...

...TUUNAAMO...


Talon laajennuksen myötä saimme työhuoneen, jonne tarvitaan tietysti myös työpöytä. Ja sehän syntyy pukkijalkojen päälle nostetusta vanhasta ovesta. Ja mikä onkaan parempi paikka tuunata ovea kuin pihamaa, jossa mahtuu rauhassa touhuamaan. Onni on vapaa tila ympärillä.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Keskikesän kukkijoita

Siellä täällä pihalla kukkii ja syntyy satoa. Vielä ei pihamme ole kukkien osalta niin runsas kuin se haaveissani tulee olemaan, mutta pikkuhiljaa kohti unelmaa mennään.


Kivikossa viihtyvät ja kukkivat iloisesti siniset tiarellat. Nämä ovat jotenkin hienon kynttilämäisiä.


Kivikkoon on myös ahomansikka asettunut ja sieltä olen tytöille käynyt heinän varteen maistiaisia keräämässä. Tosin nämä ovat niin herkkuja, että ovat kyllä osa omaankin suuhun päätyneet...


Kivikon toinen tämän hetken kukkija on matala kurjenpolvi, joita muutaman istutin viime vuonna rinteeseen. 


Pelikentän laidalla tontin rajalla rohtosormustinkukka on aloittanut kukintansa. Kuva on jo jonkun päivän vanha ja tällä hetkellä kukinta on täydessä terässä. Kolme vuotta sitten kylvin ensimmäiset siemenet ja nyt saan  vihdoin nauttia kukinnasta.


Rohtosormustinkukan edustalla on kukkaan ehtinyt myös harjaneilikka monissa eri väreissään. Tämä on kyllä hieno kasvi! 


Saman kukkapenkin takalaidalla kukkii naapurilta saatu lehtosinilatva. Tosin varsi kaatui ja nyt kukka on painunut maata myöten roskien sekaan. Tuo penkki on toivoton tapaus pidettäväksi puhtaana, voikukka, ohdake, rönsyleinikki, mesiangervo, nokkonen ja jättiukonputki (!) tekevät kitkemisestä vähintäänkin mielenkiintoista. Ja erittäin usein toistuvaa. 

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Vihdoinkin lämmintä!

Vihdoinkin tuo kuukauden poissa ollut lämpö tuli takaisin. Kylmän jakson aikana ei pihalla tuntunut tapahtuvan yhtään mitään. Tomaatit juroivat kasvihuoneessa, kukat pitivät nuppunsa kiinni ja ainoastaan perunat venyivät pituutta. Sentäs ne. Nyt lämpö on saanut pihalla taas uutta innostusta aikaan, myös minussa. Kasvihuoneen siivous on jatkunut, istutuksia olen tehnyt odottamaan uusia portaita ja kukkapenkkejä kitkenyt. Ja pihalta on löytynyt taas uusi kasvi, vielä näin viidentenä kesänä tällä tontilla!

                                           
Vielä en ole kirjoista kaivanut esiin mikä tämä pieni kaunokainen on, mutta jokin pensas, kenties jokin heisien sukulainen (sanotaankohan niitä heisiksi, siis koiranheisi, lumipalloheisi jne...).

h
Tämä Multi-blue odottaa uusien portaiden kaidetta, jotta pääsee uudelle kasvupaikalleen. Sitten vain toivon, että se juurtuu ja kukkii myös tulevina vuosina. Portaiden rakenteet piilotetaan rimoituksen taakse ja sen päälle olen ajatellut kiinnittää ylijäänyttä valuverkkoa kärhöjen tueksi.


Näitä laukkoja istuttelin viime syksynä vähän joka kukkapenkkiin. Nyt niitä sitten, kaikkien rikkaruojenkin keskellä kukkii. Kivoja väripilkkuja ovat! Nimi tosin on taas kerran hukassa...


Muillahan pionit ovat kukkineet tässä meidänkin naapurustossa jo ainakin viikon. Mutta ei meillä. Jotenkin tämä ranta on hieman viileämpi paikka ja kaikki kukkii myöhemmin kuin naapurien tonteilla. Niinpä pionitkit pitävät vielä nuppunsa ummessa. Uusimpien, tänä keväänä hankittujen pionien nuput harmillisesti paleltuivat kesäkuun pakkasöinä.


Mutta vaikka sekä perunamaalla että pionipenkissä on pakkaselle hävitty, niin omppupuut sentään ovat sinnitelleet. Kukinnan aikaan oli viileät kelit ja kukinta paljon vähäisempää kuin viime vuonna, mutta pölyttäjiä surrasi jokunen. Kyllä näistä bongatuista raakileista yksi piirakka tehdään syksymmällä.


Tämä on toinen löytö pihamaalta. Itse asiassa mies sen löysi, kun mallaili hiekkalaatikon paikkaa. Vehkalahdella oli Jukolan viesti kesällä 2011 ja kotimatkalla pysähdyimme Viherpeukaloiden myymälässä, josta matkaan tarttui Peach -ruusu. Luulin tämän jo kuolleen aikapäiviä sitten, mutta kappas vain, pari vuotta jurottuaan maan alla on nyt taimi esiin noussut! 

Se on sitten muuten ensi kuun jälkeen syyskuu.