tiistai 20. syyskuuta 2011

Oi niitä aikoja...

...kun olin kotiäitinä ja miehen matkassa Sveitsissä. Tuolla asuimme lähellä erästä puutarhamyymälää. Tyttären kanssa kutsuimme paikkaa "puutarhakaupaksi" ja kyllähän sieltä tulikin parvekkeellemme kasveja ja tykötarpeita kannettua. Kaupassa oli myös kiva lasten leikkipaikka ja kahvila. Tuossa kahvilassa tutustuimmekin kerran erääseen toiseen suomalaiseen naiseen tyttärineen. Hän vielä paljastui erään sukulaiseni opiskelukaveriksi. Pieni on maailma.

Yritys on joku aika sitten muuttanut hieman eri paikkaan ja piti käydä vilkaisemassa miltä se nykyään näyttää, siis netin kautta, paikanpäälle en ole päässyt aikoihin. Mutta johan polttelee taas sinne pääseminen!

Garten-Center Meyer

Jos sain linkin tehtyä oikein, niin pitäisi päästä katsomaan valokuvia tuosta uudesta paikasta. Ja niin miksi tuo tuli nyt juuri mieleen? Siippani on juurikin tuolla pitämässä aivan eri aiheeseen liittyvää koulutusta. Hyvin osasi mies arvata, että pyydän tuliaisiksi puutarhakirjaa suklaan lisäksi, kun kerran tuohon paikkaan meni :). Nyt vain viikonloppua odottamaan... GartenEden lehden tilauksen mukana tullut kirjakin on vielä esittelemättä. Eli luvassa on myös kuvallisia postauksia, kunhan saan kamerasta kuvat koneelle taas siirrettyä.

Ja niin, sammalleimu kukkii kivikossani! Siitä tulee taatusti kuva seuraavassa päivityksessä.

2 kommenttia:

  1. Kiva kun kukat kukkivat uudestaan :-D
    Ja on ihan totta, että muinoin tutut paikat ja asuinkulmat pysyvät muistoissa ja mielessä ja tekisi mieli mennä katsomaan millaista siellä nyt on.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, on mielenkiintoista käydä uudelleen vuosien jälkeen paikoissa, jotka ovat olleet osa elämää. Muutos tai muuttumattomuus, siinä riittää aina pohtimista.

    VastaaPoista